”Pekka on Jumalan lahja suomenhevosille”, sanoi tämän hienon oripojan kasvattaja Aila Heikkilä, kun Pekkaa häneltä aikoinaan hain. Sitä en tiedä, mikä osuus Pekalla olisi sh-kasvatuksessa , mutta kyllä se on selvääkin selvemmin suuri lahja minulle ja perheelleni. Pekkaa lempeämpää ja herkempää hevosta en ole koskaan tavannut. Ikinä ei ole tarvinnut pelätä, että Pekka ihmisen ylitse kävelisi tai ihmiselle jotain pahaa tekisi. Pekalle käy kaikki ja siitä pitävät kaikki.

Luulisi, että tällainen hevonen on oikea löntystelijä. Mutta ei, Pekassa löytyy virtaa ja tahtoa enemmän kuin monsta puoliverisestä, mutta se kaikki pysyy tiukasti nahkojen sisällä ja Pekalla ei tulisi mieleenkään yrittää sitä vapauttaa ilman lupaa, jos sen kanssa jotain touhuaa. Edes tammat eivät saa Pekkaa niin paljoa sekoamaan, että sen kanssa ei voisi toimia turvallisesti.

Pekan sukutaulu sukupostissa