MIKSI JA MITEN HEVOSEN KANSSA (Eli jonkinsortin tiivistelmä hevostaitokurssieni luennoista)

HEVONEN ON LUONNOSTAAN

-saaliseläin

-laumaeläin

-rajattomien tilojen kasvatti

-liikuva eläin

-nopea oppimaan

-voimakas eläin

Kaikki yllämainitut ja monet muutkin seikat vaikuttavat siihen, että luonnostaan hevonen puolustautuu pakenemalla, viihtyy parhaiten laumassa ja avarassa tilassa ja pitää puuhastelusta (lue: syömisestä).

Saaliseläimelle tyypillisesti hevosen näkökenttä on laaja, sillä on liikkuvat korvat ja nopea reaktiokyky. Myös hevosen haju-, maku- ja tuntoaistit ovat saaliseläimelle tyypillisesti hyvin kehittyneet. Laumassa hevonen tuntee olonsa turvatuksi.

Laumassa on arvojärjestys, joka on omiaan edesauttamaan turvallisuuden tunnetta. Jokainen tuntee oman paikkansa ja arvovaltamittelöitä käydään harvoin. Laumassa pääkielenä on kehonkieli. Toki hevonenkin käyttää kommunikointiin ääntään. Myös sosiaalisten kontaktien tarjonta pitää hevosen laumassa tyytyväisenä.

Hevonen liikkuu vapaana luonnossa ravintoa etsiessään päivittäin useita kymmeniä kilometrejä. Vaikkakin suuri osa päivästä menee näennäiseen paikalla seisoskeluun ja nuokkumiseen, hevonen siis kuitenkin liikkuu vuorokauden aikana runsaasti. Liikunta pitää sen elimistön ja mielen kunnossa.

Hevosen perimässä on poikkeuksellisen vahvana vapauden ja tilan ja tekemisen kaipuu. Kesykin hevonen tarvitsee ympärilleen runsaasti vapaata tilaa. Parhaatkin hevosystävykset riitautuvat, mikäli liikkumatilaa on liian vähän.

Pysyäkseen hengissä luonnontilassa hevosen täytyy olla nopea oppimaan uusia selviytymisstrategioita. Sama piirre elää kesyhevosessakin voimakkaana, niin hyvässä kuin pahassa - meidän ihmisten kannalta.

Pienessä ponissakin on massaa, voimaa ja räjähtävää nopeutta enemmän kuin vahvinkaan mies voisi vastineeksi tarjota. Kun kaikki edellä mainitut hevosen piirteet lisätään voimakkuuteen ja nopeuteen, ei ole ihme, että meillä ihmisillä on välillä vaikeuksia hevostemme käsittelyssä. Varsinkin, kun unohdamme välillä tyystin tarjota hevosillemme mahdollisuuden toimia sille lajiomaiseen tapaan ja toteuttaa luontaisia toimintatapojaan.

IHMISEN OLISI OLTAVA

-johtaja

-ystävä

-turvallinen

-väkivallaton

-kekseliäs

Saaliseläin pelkää väkivaltaa ja rajuja otteita sekä uhkaavaa käytöstä ja epäillyttäviä muutoksia ympäristössä. Laumaeläin tarvitsee johtajan ollakseen turvallinen käsitellä. Siinä kaksi tärkeää seikkaa, joihin meidän ihmisen tulisi pyrkiä vastaamaan hevostemme kanssa toimiessa. Ihminen ei pärjää hevoselle voimanmittelössä. Ensisijaisesti pitää käyttää järkeä. Silloinkin, kun joudutaan mittelöimään hevosen kanssa fyysisesti.

Moni hevonen käyttäytyy ihmisen mittapuun mukaan ongelmallisesti yksin siitä syystä, että ihminen ei osaa olla tälle johdonmukaisesti ja turvallisesti johtaja. Jos ihminen ei osaa ottaa johtajan roolia, hevonen luonnostaan asettuu itse siihen asemaan. Niin yksinkertaista se on. Hyvällä ihmisjohtajalla on itsevarmuutta ja tietoa sekä taitoa toimia oikein hevosen kanssa. Kunnioitus ja johtajuus on myös jokaisen itse ansaittava kunkin hevosen kohdalla. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan johtajia, jotkut sen oppivat ja jotkut eivät ikinä opi.

Älä koskaan sano hevosestasi tai toimistasi niiden kanssa:"Ei koskaan..." "Minun hevoseni ei koskaan potkaise ihmistä!" "Tämä hevonen ei koskaa kieltäydy tulemasta tarhassa luokseni." Hevosen kanssa ei koskaan-termi ei vain kertakaikkiaan pidä satavarmasti paikkansa. Se mikä toimii tänään, ei toimi ehkä huomenna. Se mikä toimii yhden hevosen kanssa, ei toimi toisen kanssa. Mitä enemmän hevosia elämässäsi kohtaat, sen enemmän opit uusia tapoja toimia ja ratkaista ongelmia. Jos tunnet jo olevasi valmis, olet lakannut oppimasta ja melko pian hevoset kyllä palauttavat sinut takaisin maan pinnalle.

NÄIN ENNALTA EHKÄISET ONGELMIA:

1. Ole kärsivällinen. TAKE YOUR TIME! Älä koskaan etukäteen valmistaudu viemään tehtävää läpi minimiajassa. Mikäli on odotettavissa ongelmia, älä edes ryhdy tehtävään, ellei aikaa ole runsaasti...mikäli ei ole pakkotilanne. Asennaudu sen sijaan siten, että suoritatte tehtävää kaikessa rauhassa. Hevonen AISTII AINA KIIREEN! Hevonen aistii myös epävarmuuden. Vaikka sinulla ei ole hajuakaan, tuleeko tehtävä onnistumaan, ajattele kuitenkin: " Tämä homma tehdään. Jos ei tänään, niin huomenna tai ylihuomenna...Mutta tänään aloitetaan."

2. Keskity tehtävääsi. Eliminoi mielestäsi ympäristön paineet. Neuvojia riittää aina. Ole valmis kuuntelemaan kriittisesti niitä vain, jos se itsestäsi tarpeelliselta tuntuu. Ja usko: Varmasti ne välillä tarpeen ovatkin.

3. Valmistele hevosesi ja itsesi tulevaan tehtävään. Etene asteittain. Takaosan väistö ei helposti onnistu, jos et ole tehnyt hevosen kanssa ennakoivia harjoituksia, mm. paineesta poistuminen tmv. Tuleva ravihevonenkaan ei häntäremmiä hyväksy, ellei sitä ole siihen ennalta turvallisesti ja rauhallisesti valmisteltu ja totutettu vaiheittain. Tai sitten hyväksyy, mutta kannattaako ottaa riskiä, että niin ei käy?

4.Pyydä vain vähän kerrallaan. Liian suuri vaatimustaso estää edistymisen ja viimekädessä jopa aiheuttaa alkutilanteeseen palautumisen.

5. Laske tarvittaessa vaatimustasoa, kertaa jo opittuja.. Tämä seikka helpottaisi monessa ristiriitatilanteessa. Silloin tällöin ei muutoinkaan ole pahitteeksi kerrata jo vanhoja opittuja asioita. Kertaushan on kuitenkin opintojen äiti.

6. Varmista, että hevosen huomio on sille asetetussa tehtävässä. Liioitellusti voisi sanoa, että hevonen, jonka huomio on tiukasti keskittynyt muualle, ei huomaisi, vaikka tanssisit ripaskaa sen rinnalla.

7.Ajoita oikein. Eräs kovimpia vaatimuksia meille ihmisille on palkita ja vapauttaa paine (henkinen tai fyysinen) juuri siinä hetkessä ,kun hevonen jo yrittää ymmärtää ja aikoo aloittaa siltä vaaditun tehtävän suorittamisen. Tämän huomaaminen osoittaa jo melkoisia hevosmiestaitoja. Ajoituksen täsmällisyys edesauttaa huimasti edistymistä ja hevosen "pysymistä kuulolla".

8.Kerro hevosellesi selkeästi, kun se on toiminut oikein. Miten sen kulloinkin teet, on henkilökohtaista. Mikä tahansa tuttu ja hyväksytty tapa ilmoittaa onnistumisesta on hyvä, kunhan myös hevonen sen ymmärtää ja osoittaa tyytyväisyyttään ja ymmärrystään.

9. Ole kekseliäs. Jos ns. seinä tulee vastaan, älä heti luovuta, vaan mieti, voisiko samaan tavoitteeseen pyrkiä toisella tapaa. Sinulla on lupa käyttää niin kehonkieltä kuin ääniapuja, niin negatiivista kuin positiivista vahvistamista. Hevonen on älykäs eläin. Käytä sitä hyväksesi. Tapoja on rajattomasti. Sinun täytyy vain keksiä ne.

10. Ole nöyrä. Et koskaan ole niin hyvä ja valmis, etteikö joku, täysin maallikokin, voisi löytää sinusta jotain parannettavaa. Paina neuvot ja arvostelut ainakin mieleesi ja tutki niitä hiljaisina hetkinä mielessäsi. Jos ei ihminen, niin varmasti jokainen tapaamasi hevonen tulee opettamaan sinulle paljon uutta, kunhan vain pidät sielusi auki kuunnellaksesi, mitä niillä on sanottavaa.

KUN HOMMA EI PELITÄ

Muista, että hevonen ei pottuile. Se on rauhanomainen eläin. Jos hevonen vastustaa tai käyttäytyy muutoin ongelmallisesti, sillä on käytökseensä aina hyvä syy. Selvitä siis

1. ymmärtääkö hevonen? Hyvin usein hevonen ei todellakaan ymmärrä, mitä sen odotetaan tekevän. Meillä ihmisillä on joskus paha taipumus inhimillistää hevosta ja olettaa sen toimivan kuten ihminen. Tällaista tietä kulkevalla hevosihmisellä ei ole kykyä viimekädessä ratkoa ongelmia tai toimia saumattomassa yhteistyössä hevosen kanssa. HEVONEN ON VAIN HEVONEN!

2. pelkääkö hevonen? Eräs tyypillinen tilanne: Hevonen kieltäytyy menemästä kuljetuskoppiin, vaikka on sinne aiemmin täysin tyynesti mennyt. Ihminen ei useinkaan näe mitään syytä, miksi hevonen kieltäytyy. Olisi silloin hyvä muistaa, että ihminen ei ole ollut siellä kopissa hevonsen kanssa, kun jotain hälyyttävää on ehkä sattunut. Pienikin asia voi tehdä kopista hevoselle arveluttavan paikan olla. Oliko siellä baarma, joka pisti? Heilahtiko koppi ajaessa pahasti juuri silloin, kun hevonen vaihtoi asentoa? Onko kopin lattia liukas (mitä se yllättävän usein varsinkin talvella on)? Onko jokin osa painanut tai muutoin satuttanut hevosta kuljetuksen aikana? Onko koppi käynyt liian matalaksi tai kapeaksi hevoselle? ONko siellä liian pimeää tai liian vähän ilmatilaa hengittää? Haiseeko siellä epäillyttävälle? Onko edellisessä lastaustilanteessa toimittu tavalla, joka on saanut hevosen pois tolaltaan niin, että sillä on nyt syy olla valmiiksi varuillaan?

3. onko hevonen fyysisesti ja henkisesti kunnossa? Kipu on yksi suurimmista syistä, miksi hevonen ei kykene yhteistyöhön ihmisen kanssa. Kun aiemmin ongelmitta sujunut tehtävä yhtä-äkkiä osoittautuu mahdottomaksi suorittaa, on syytä pysähtyä tutkimaan, sattuuko hevoseen ja mikä sen aiheuttaa. Yleensä hevonen yrittää kertoa kivusta jo kauan ennenkuin ihminen viestejä tosissaan ottaa. Törmätään taas siihen tyypilliseen käsitykseen, että hevonen vain pottuilee. Mutta jos tämä pottuilu toistuu toistumistaan, pitää ihmisen pysähtyä selvittämään pottuilun oikea syy. Jos mikään muu ihmistä tähän ei motivoi, niin tämän luulisi tepsivän: Hevosen pito on kallista. Siinä vaiheessa, kun hevonen on jo erittäin kipeä, tiedät jo etukäteen menettäväsi jatkossa paljon rahaa hevosen hoitamiseen. Kannattaa siis reagoida ajoissa hevosen viesteihin!!! ETTEI TULE KALLIIKSI!!

4. oletko johtaja? Onko reviirisi turvattu? Seuraako hevosesi sinua vai sinä hevosta? Kumpi ensin syö? Kuka kenenkin jalkoja liikuttaa? Tässä muutamia peruskysymyksiä, joita voi itsekseen pohtia, jos epäilee johtajuuttaan? Muista, että jos sinä et osaa olla hevosellesi johtaja, hevonen ottaa sen roolin ja johtaa myös sinua!! Niin yksinkertaista se on.

MISTÄ TIEDÄN, OLENKO TEHNYT OIKEIN?

Hevonen sen kertoo olemalla tyytyväinen ja suorittamalla annetut tehtävät rentona ja luottavaisena. Jos hevonen jatkuvasti reagoi pyyntöihisi, kehotuksiisi tai vaatimuksiisi negatiivisella asenteella (luimii, viskoo häntääntä, nostelee kiukkuisesti jalkojaan, kulkee ei-toivottuun suuntaan ei-toivotussa asennossa, vastustaa kuolainta, puree, potkii, uhkailee), tarkista sen terveys, varusteiden kunto ja sopivuus, oma roolisi hevoseesi nähden sekä viime kädessä omat toimintatapasi? Vaaditko esim. liian voimakkaasti, vaikka hevosesi kuulisi kuiskauksen ja tuntisi hipauksen??

HEVONENKIN OPPII IHMISISTÄ

Älykkäänä eläimenä hevonenkin oppii ihmisen puhuttua kieltä ymmärtämään. Miksi et siis käyttäisi sitä hyväksesi yhteistyötä kehittäessäsi? Kehotus: Ihmisen täytyy käyttää kehonkieltä hevosen kanssa kommunikoidessaan, aliarvioi hevosen älykkyyttä. Muista kuitenkin, että vaikka hevosesi on oppinut esim. suusanallisen luoksekäskysi toteuttamaan, se ei voi sitä toteuttaa, mikäli kehosi ja koko olemuksesi ei ole sopusoinnussa käskysi kanssa!!

PARAS LÄÄKE ONGELMIIN ON AIKA

Kukaan ihminen maan päällä ei voi sanoa, kuinka kauan kunkin tehtävän täydelliseen suorittamiseen tai ongelman ratkomiseen menee. Jos sinusta itsestäsi tuntuu, että olet oikeilla jäljillä, luota tunteeseen ja pidä siitä kiinni. Jos sitten osoittautuukin, että intuitiosi johti sinut harhaan, luovu siitä ja aloita uudelleen alusta. Take all the time you need!!

Ja vielä lopuksi:

ÄLÄ SÄKITÄ HEVOSTASI PAINEELLE!!!

Parempaa hevostelua, Ane Tourunen (ent.Mäkinen) annemaria.makinen@saunalahti.fi