Hevonen liikennevarmaksi

Joidenkin hevosten väitetään olevan 100% liikennevarmoja. Oma uskomukseni on, että ei sellaista hevosta olekaan, joka olisi 100% liikennevarma. Mutta moni hevonen on liikennevarma ja lähes kaikista hevosista sellaisen saa, jos jaksaa rauhallisesti ja ajan kanssa asiaan paneutua. Tähänkin tavoitteeseen on monta tienhaaraa, joista jokainen voi valita sen itselleen ja hevoselleen soveltuvimman.

Totuta pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan

Aloita autoihin, mopoihin, traktoreihin, moottorikelkkoihin ymv. totuttelu tutussa ja turvallisessa kotipihassa. Kulkekaa hevosen kanssa pihassa olevien kulkuneuvojen (myös polkupyörät ja potkurit) edestä, takaa ja sivuilta sekä mahdollisesti niiden seasta. Kulkekaa alussa kaukaa, jotta hevonen on tyytyväinen. Siirtykää kuitenkin vähä vähältä kulkemaan lähempää kohteita aina sitä mukaa, kun hevonen on luottavainen. Jos joki paikka tuntuu erityisen vaikealta, älkää jättäkö leikkiä sikseen, vaan kulkekaa siitä vaikka sata kertaa, kunnes hevonen huomaa, että kohde on vaaraton ja kulkee rauhallisesti. Anna hevosen myös koskettaa tai maistella ja töytäistä kulkuneuvoja. Jos esim. pyörä tuolloin kaatuu ja hevonen sitä kavahtaa, anna sille aikaa tutustua siihen kaatuneeseen pyöräänkin.

Jos itsellä on sellainen tunne, että hevonen voisi mahdollisesti ryysäistä ylitsesi, opettele lähettämään hevonen kohteen ja itsesi välistä. Tällä tavalla hevosen itseluottamus paranee paremmin kuin vain ihmisen kanssa kulkemalla. (Lähettämisestä seur. lehdessä enemmän.) Lähettämisestä on myöhemminkin monessa eri tilanteessa hyötyä, joten siihen kannattaa paneutua.

Lisää äänet

Kun hevosesi kulkee rauhallisena kulkuneuvojen lähellä ja niiden välissä, voit pyytää avustajaa käynnistämään auton tmv. ja aloittaa harjoittelun alusta asti uudelleen. Samat säännöt ja ohjeet pätevät ääniefektienkin kanssa harjoiteltaessa. Mitä useampaan ääntä päästävään kulkuneuvoon hevonen tutustuu niiden paikallaan ollessa, sen parempi.

Kaikilla ei toki ole kotona traktoreita, mopoja, moottorikelkkoja tai rekka-autoja (pienoismalleja lukuunottamatta). Silloin voisi neuvotella mahdollisesti lähitaloissa olevien ko. kulkuneuvojen omistajien kanssa, josko heidän pihoihinsa saisi mennä harjoittelemaan. Joku innokas isäntä tai emäntä tai nuori poika voisi jopa tuoda ko. ajoneuvon sinunkin pihaasi, kun oikeasti narusta nykäiset heitä.

Lisää liike

Kun hevosesi on tottunut kaikkiin ääniin ja jopa koskettanut luottavaisesti äänenlähteitä, voit siirtyä totuttamaan sitä liikkuviin ajoneuvoihin. Auto lienee, pieni sellainen, hevosille kaikkein helpoin hyväksyä. Mopon ja moottorikelkan pärinä ärsyttää, mutta toki niilläkin voi aloittaa.

Pyydä ajoneuvon kuljettajaa ajelemaan kauenpana ees taas. Jos hevonen ei osoita hermostumisen merkkejä, voi ajoneuvoa tuoda lähemmäs liikkumaan. Älä päästä ajoneuvoa entistä lähemmäs ennen kuin hevonen on tottunut liikkeeseen ja ääneen kulloisellakin etäisyydellä. Joillekin hevosille on helpompi, jos ne saavat itse liikutella jalkojaan. Toiset hevoset puolestaan tahtovat mieluusti katsoa lähestyvää kohdetta paikallaan. Älä kuitenkaan estä hevosta liikkumasta, jos siihen pakottava tarve tulee.

Kapeassa paikassa Tavoitteenahan on, että sekä ajoneuvo että ”hevosekko” voisivat sulassa sovussa kohdata tai ohittaa toisensa maantielläkin. Sitä varten loppuharjoitteluun kuuluukin kohtaaminen tiellä.( Mutta samat harjoitteet kannattaa toki tehdä jo kotipihassa hieman ahtaammassa paikassa.) Yritä valita tähän aluksi leveä tie. Hevoselle on usein helpompaa aloittaa kohtaamalla ajoneuvo. Takaa tuleva ajoneuvo on sille pahempi vaara. Anna hevoselle aina aikaa. Terota ajoneuvon kuljettajalle, että jos hevonen pelkää, ajoneuvon pitää aina pysähtyä, tarvittaessa sammuttaa moottori ja kuljettajan työnnettävä päänsä ikkunasta jutellakseen ääneen. Älä pakota hevosta lähestymään autoa, vaan anna sen rauhassa haistella ja tarkkailla. Kun se itse on valmis, niin kulje sen mukana, mutta palatkaa heti tai hetken kuluttua paikalle takaisin. Harjoitelkaa ajoneuvon kohtaamista tasan tarkkaan niin monta kertaa, että se tuntuu jo rutiinilta.

Sen jälkeen aloittakaa harjoittelemaan myös sitä, että ajoneuvo tulee takaa. Hevonenhan kuulee takaa tulevan kulkuneuvon jo ennen ihmistä. Sen huomaa taaksepäin suuntautuneista korvista. Olisi tärkeää, että hevonen voi alusta asti luottaa siihen, että ihminen huolehtii tilanteen. Silloin hevosen ei tarvitse yrittää vilkuilla ajoneuvoa kääntämällä päätään jommallekummalle sivulle. Alussa harjoittelussa voi kuitenkin olla järkevää antaa hevosen niin tehdä, mutta pyri siihen, että tapa pikkuhiljaa karsiutuu pois. Ja sehän karsiutuu, kun toistoja on tarpeeksi.

Taas kerran: jotkin hevoset mieluiten seisovat paikoillaan ajoneuvon ohittaessa sitä, toiset taas liikkuvat mieluummin. Ensimmäinen tapa onkin maaseudulla hiljaisella liikennealueella käyttökelpoinen tapa kulkea liikenteen mukana, mutta tuskin vilkkaalla tiellä kovinkaan matkaa voittava tapa liikkua.

Selästä tai kärryiltä käsin

Usko tai älä, mutta siinä vaiheessa, kun hevonen on mielestäsi jo tottunut liikenteeseen taluttaen, se ei välttämättä ole samaa mieltä ,jos olet sen selässä tai kärryillä. Eli voipa olla järkevää aloittaa harjoittelu tältä osin. Kyse ei ole hätävarjelun liioittelemisesta, vaan riskien minimoimisesta. Muista totuttaa hevonen myös siihen, että heiluttelet käsiäsi sen kanssa kulkiessa. Se on tarpeen siinä vaiheessa, kun maantiellä joudut antamaan käsimerkkejä (ei keskisormea, kiitos) muille tiellä kulkijoille.

Oikealla tiellä

Jos sinun täytyy hevosesi kanssa kulkea syystä tai toisesta vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, olisi hyvä, jos voisit aloittaa totuttelun paikassa, jossa vain tarkkailette liikennettä, vaikka useampana päivänä. Olethan varmaan huomannut, että yleensä hevoset, jotka asustavat valtatien vieressä, eivät juuri liikenteestä perusta. Ne ovat tottuneet ohi viuhahtaviin kulkuneuvoihin ja monenlaisiin ääniin. Lisäksi saattaisi olla turvallisempaa lähteä oikean liikenteen sekaan taluttaen (kypärä päässä). Ainakin näin tulee eliminoitua pois mahdollisuus tippua hevosen selästä tai kärryltä.

Älä silitä

Älä silitä pelokasta hevosta ,ellet ole opettanut sille sitä rauhoittavana signaalina. Jos hevosesi pelkää, se ei todennäköisesti edes tiedota silitystäsi. Jos jatkat silitystä ilman toivottavaa tulosta, hevosesi voi tulevaisuudessa mieltää silityksen vaaratilanteen lähestymiseen. SILITÄ JA PALKITSE HEVOSTA VASTA, KUN SE ON RAUHALLINEN. Näin toimien voit silittämällä myös purkaa jännitystiloja hevosestasi.

Mieti, miten itse reagoit

Hevonenhan lukee ihmistä kuin avointa kirjaa. Jos siis itse alat pelätä ajoneuvon lähestyessä ja sen hevonen sinusta vaistoaa, se todennäköisesti myös alkaa pelätä. Mistä tiedät, pelkäätkö?? Ratsain pakaralihaksesi jännittyvät, hengityksesi tihenee tai alat pidättää sitä, selkäsi jännittyy ja kiristät ehkä ohjia. Kärryillä kiristät vähän ohjia ja alat vilkuilla ajoneuvon suuntaan vaivihkaa. hevonen tuntee tämän vilkuilun aiheuttaman liikkeen poikkeavana käytöksenä. Viesti on hevoselle selvä: Lähestyvää ajoneuvoa pitää varoa!

Tästä syystä et saisikaan lähteä hevosen kanssa maantielle, jollet omaa varmasti hyvää ratsastus- tai ajotaitoa, nopeita reaktioita ja itsehillintää tai edes hevosen yleishallintaa!

Jos kuitenkin lähdet:

1.Pue yllesi huomioliivi AINA!!

2.Varustaudu kypärällä ja mieluiten myös turvaliivillä.

3.Pidä hermosi kurissa. Älä muuta istuntaa tai ohjien asentoa ajoneuvon lähestyessä ainakaan kovin nopeasti. Jos teet sen, tee se hyvissä ajoin ja rauhallisesti.

4.Yritä aina kiinnittää ajoneuvojen huomio itseesi. Sitä varten olet jo totuttanut hevosesi siihen, että voit vilkuttaa tai huitoa selässä tai kärryillä ilman ,että hevonen hermostuu.

5.Pidä muut tiellä liikkujat tyytyväisenä huomiomalla heidät omalta osaltasi. Muista hymyillä ja kiittää käden heilautuksella sinut ja hevosesi huomioivat tienkäyttäjät. Ehkä näin ehkäiset hevostapaturmia liikenteessä.

Ane Mäkinen