Ukko on meidän perheen älykkö ja maamo. Ukolla on aivokapasiteettia liian paljon, jotta me ihmiset aina häntä ymmärtäisimme. Hän on myös se hevonen, jonka kanssa voin laittaa tarhaan uudet tulokkaat. Mitä arempi ja pelokkaampi tulokas, sen hellemmin Ukko tämän vastaan ottaa. Kuvaavaa herran loistavasta luonteesta on seuraava:

Uusi Sanna-tammamme pelkäsi kuollakseen kengitystä. Se vapisi kauttaaltaan koko kolmituntisen toimituksen ajan, vaikka seisoikin hiljaa paikoillaan. Koko sen ajan Ukko seisoi vapaaehtoisesti irrallaan Sannan edessä pitämässä turpaansa tämän turpaa vasten.

Ukko on välillä säpäkkä kuin salama ja välillä taas kuin perässä vedettävä muuli. Ukko ei poistu tontilta ja seuraa perässä kuin koira irrallaankin…silloin kun tahtoo. Jos ei ihan heti, niin ainakin vähän ajan päästä, kunhan on ensin saanut tehdä revittelykierroksensa tontilla. Sen jälkeen se nöyrästi tulee, minne minä pyydän. Eli todella tunteella käyvä hevonen suurella sydämellä. Elämäni elävä hevonen numero yksi.

Ukon sukutaulu sukupostissa